Kuinka vaikeaa voikaan tunikan ompelu olla. Ihan tavallinen raglanhihainen tunika.
Ekahan pitää ommella hihat etu- ja takakappaleiden väliin...
... eli ei näin. Tässä on siis toinen hiha kyllä omalla paikallaan, mutta tuo toinen on irtonaisena vieressä, kun etu- ja takakappale on ommeltu yhteen. Vähän ihmettelin että ei ihan kappaleet vastaa toisiaan, mutta syytin itseäni huolimattomasta leikkuusta.
Ei kun purkamaan vaan.
No, sain hihat paikoilleen. Ajattelin tehdä "huolettoman näköisen" ja vetäisin saumurin ylälangaksi monivärikreppilangan ja huristelin sillä hihansuut, helman ja pääntien.
Tästä vaiheesta ei ole kuvia, koska lapsen sovittaessa tunikaa tajusin että niin joo pääntielle todellakin tarvitsee kaavaan piirretyn kaitaleen tai pääntiestä tulee niin iso että tunika ei kestä lapsen päällä.
Koska kreppilankareuna näyttää kuitenkin kivalta, niin mitäpä jos ompelisin sen kaitaleenkin reunan sillä. Ja sit se kaitale tuon alkuperäisen pääntien alle, siten että tulis "kaksoisreuna".
Joo ei. Lörpöttää tuo kaitale aika rumasti noin :(
Purin ja lyhensin kaitaletta. Ei toimi vieläkään, kreppilankaommel venyttää tuota kaitaleen reunaa niin paljon että se ei vaan asetu.
Pitää miettiä. Koska tuo pääntie on jokatapauksessa noin iso niin voishan siihen vaikka hupun koittaa askarrella. Tai jotain. Keskeneräisten pinoon tuo taitaa nyt ainakin hetkeksi päätyä marinoitumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti